Hanna Luukkonen

Päiväkodissakin päästävä syliin - Päivähoito perhevapaauudistuksen panttivankina

Naistenpäivä näkyi hienosti Helsingin sanomien mielipiteissä. Luetuimmaksi on noussut aiheellinen pohdinta lastentarhanopettajien palkkauksesta. Vähemmän yllättäen vähiten on kiinnostanut perheiden valinnanvapautta puolustava kirjoitus. Koska ensimmäinen vaaliteemani on "Päiväkodissakin on päästävä syliin", osui omiin silmiin ensimmäiseksi väsyneen lastentarhanopettajan kirjoitus "En voi tarjota syliä, joka lohduttaisi – päiväkodissani ei ole tarpeeksi henkilökuntaa edes perustarpeiden hoitamiseen". 

 

Tässä mielipiteessä nostettiin päiväkotien arki ja ongelmat alle 3-vuotiaiden ryhmissä kaunistelematta esille. Vastaavanlaista viestiä on tullut päiväkotihenkilöstöltä ainakin täällä Vantaalla jo jonkin aikaa. Kunnallisella puolella voimme, oikeastaan meidän täytyy, vastata noihin viesteihin takaamalla riittävät henkilöstöresurssit niin vakituisen henkilöstön kuin sijaistenkin osalta.

 

Valtakunnallisella tasolla varhaiskasvatuksen tulevaisuuteen tulee voimakkaasti vaikuttamaan kaikkien kovasti peräänkuuluttama vanhempainvapaauudistus. Siksi, vaikkei vanhempainvapaat kuntapäättäjien käsissä olekaan, haluan nostaa esiin omat näkemykseni.

 

On aivan päätöntä, että samaan aikaan kun arki päiväkodeissa on väsyneen lastentarhanopettajan kuvaamaa, toivovat Keskustaa ja Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki muut mallinsa julki tuoneet tahot meille vanhempainvapaajärjestelmää, joka ajaisi lapset jopa1,5 vuotiaina ja ainakin alle 3-vuotiaina päivähoitoon. Eli siis lisää lapsia ennestään ylikuormitettuun kunnalliseen päivähoitoon. Surkuhupaisinta on, että nämä ehdotukset annetaan usein lasten edun nimissä. Lasten, tai naisten.

 

Jos ei lapsilla tässä yhteydessä tarkoiteta työmarkkinajärjestöjen edustajia, niin ei - lasten etua tässä ei nyt ajeta.  Emmekä me naiset (edes äidit) tarvitse ketään päättämään puolestamme miten pikkulapsemme tulisi hoitaa. Asia on ainakin meidän perheessämme tasan minun ja lasten isän välinen asia.

 

Palasin itse esikoiseni jälkeen osa-aikatöihin ja opiskelemaan heti vanhempainvapaan päätyttyä. Silloinen vuorotyö ja joustava työnantaja mahdollistivat sen, että saatoimme hoitaa tytärtämme kuitenkin kotona. Minä olin kotona päivisin mieheni kantaessa päävastuun iltaisin ja viikonloppuisin. Lyhyen isyysvapaan lisäksi perheellemme ei tuolloin ollut taloudellisesti mitenkään mahdollista, että mieheni olisi jäänyt vanhempain- tai hoitovapaalle. Nyt liki 10 vuotta myöhemmin perheemme tilanne on täysin toinen ja tämä tulee näkymään valinnoissammekin.

 

Omista kokemuksistani johtuen olen siis vahvasti Keskustan perhepaketin takana. Osa-aika työn mahdollisuutta ja tukien joustavuutta tulee parantaa siinä missä isien mahdollisuuksia jäädä kotiinkin. Erityisen hienona pidän kaavailua siitä, että vanhemmat saisivat käyttää perhevapaita nykyistä enemmän yhtäaikaisesti. Tämä olisi ollut ainakin meille todellinen pelastus vauvan ensikuukausina. Parasta on, että Keskusta on asialla perheiden aitoa valinnanvapautta kunnioittaen. Tämä jos mikä on myös lasten etu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat